Tänään valmentajakavereiden kanssa suunniteltiin junnujen tulevaa kautta ja saatiin valmiiksi askartelua, musiikkia ja sähköposteja. Nyt ollaan tosi hyvällä mallilla ainakin valmentajien puolesta ;)
Mulla on valmennusta takana 2,5 vuotta, eli kolmas vuosi menossa! Ohhoh! (laji: (kilpacheerleading) Vuoden valmentanut cheeriä harrasteena ja 1,5 vuotta kilpana.
Aloin pikkuhiljaa kiinnostua valmennuksesta vuonna 2009 kun joukkuekaveritkin alkoi valmentamaan. Mä tykkään "johtaa" ryhmiä ja saada jotain konkreettista aikaseksi, nähdä ryhmän kehitystä ja sitä on saanut tässä vuosien aikana nähdä niin paljon!! Itsevarmuus on kasvanut paljon valmennuksen myötä.
Mä oon aina halunnut pikkusiskon tai sukulaisen joka olis nuorempi. Oon meinaan aina ollu nuorin koko suvussa, hööööh. Joten mikäs sen parempaa että on 25 "pikkusiskoa" joista ei kumminkaan saa yliannostusta kun kotona saa kumminkin olla rauhassa :D Niiden kanssa saa matkustella, niitä saa opettaa ja neuvoa ja pitää huolta, huutaa komentamalla ja tsemppaamalla, tykkään :)
Ensimmäinen joukkue jota valmensin oli Dragonflies, b-juniorit. Näitä tyttöjä olikin joukkueessa huimat 40 vai jopa 45... Se oli vähän liikaa kun osan ajasta valmensin yksin. Ääni käheenä aina harjoitusten jälkeen. Ei kauheen rentouttavaa :D
Nykyyän onneks 26(?vai 25 miten se nyt oli) SM-tasoncheerleaderiä valmennettavana! Niistä olen ylpeä ja tää on ehdottomasti parhaimpia asioita mihin oon lähtenyt mukaan !
On toki valmennuksessa huonojakin puolia, ja niitä on saanut nähä tässä puolen vuoden sisällä.. Mutta suunta ylöspäin <3 br="br">
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti